Vanhaa

Heissan!
Kirjotan, koska on sunnuntai ja mulla on oikeesti virallisesti aikaa! Kuuma on myös, mutta mä yritän jotenki nyt selvitä siitä..
Muutama viikko on menny kiireisesti, mikä on ollu kieltämättä ihanaa vaihtelua kiireettömyyteen. Remppa on muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta valmis! Ja siitä innostuneina lähettiin ääkkilähtönä Buenos Airesiin hakemaan hyllyille täytettä..

Matka meni tällä kertaa ilman suurempia ongelmia. Täällä ihmiset on vielä lomilla, joten Buenos Airesissakin oli melko hiljasta. Bussien määrä oli selkeesti pienempi ja oli helpompi kulkea. Tosin myöskin kauppiaat on lomilla, joten kaikki liikkeet ei ollu auki, mutta kyllä sitä tavaraa silti riitti..
Perille päästyä oli paikka vielä virallisesti kiinni, mutta lähin kattelemaan oisko jotain ruokaa tarjolla ulkopuolella, koska olin evääni syöny n.12 tuntia aiemmin kahen kulkukoiran seurassa, kun pysähdyttiin. Löysin itselleni hodarin ja limun, ja siitä suuntasin laukkuja ja reppuja ostamaan. Täällä alkaa koulut tän kuun lopulla, joten reppukauppa kuulemma kannattaa.

Palatessani tuli bussiin nukkumaan jäänyt anoppi vastaan, ja siitä lähettiin sitten kunnolla törsäämään. Noin viisi tuntia myöhemmin palattiin viimesen kerran bussille ja tunti unta enneku oltiin jo seuraavassa kohteessa. Kello 06:00 aamulla ei ollu vielä kauppiaat päässy kohteeseen, joten ooteltiin siinä hetki muitten matkalaisten kanssa ja lähettiin sitten kattelemaan jos jossain ois jo ovet auki. Kymmenen aikaan mentiin junalla toiseen paikkaan, josta löytyy muun muassa korukauppojen ihmeellinen maailma. Koruja lähinnä mentiin hakemaan, mutta tuli siinä nähtyä myös lukuisia alusvaatekauppoja, kosmetiikkaa, lastenvaatekauppoja ym. ym. ym. Paluumatkalla asemalle syömään pitsaa! Oli taas vierähtäny se 12 tuntia edellisestä ruokailusta. Siinä syödessä kerkes hetken hengähtää ja katella ympärilleen.. Tajusin että Buenos Airesissa mulla tulee jotenki kotosampi olo. Tietyllä tavalla. Siellä on niin paljo modernimpaa ku Catamarcassa, joka on jämähtäny jollekkin ihan muulle vuosituhannelle..

 Ensimmäinen ihmeellisyys: Juna. Välillä tuntuu, että kävellen olisit jo perillä, mutta on se nyt kuitenki ihan uutuuttan kiiltävä JUNA, eikä tarvii matkustaa vanhuuttaan natisevassa bussissa! Kyllähän Catamarcaankin aikoinaan meni juna, ja hieno vanha asemarakennus on myöskin vielä jäljellä, mutta junia on ollu viimex aikana, jollon jouduit matkustamaan kana sylissä ja vuohi jalkojen välissä. Raiteet kuulemma varastettiin ja siihen loppu junailu.
Paluumatkalla meitä viihdytettiin vielä elävällä musiikilla. Joku paikallinen pikkubändi mainosti uutta levyään tällä tyylillä. Parin pysäkin jälkeen ne vaihto vaunua.

Vanhat rakennukset. Tää kyseinen juna-asema, jossa oltiin syömässä on kaunis vanha rakennus, mutta sisältä se on uudistettu. Catamarcan keskustassa on myös uusia rakennuksia, ja on kauniita ja hyvin säilytettyjä vanhoja rakennuksia ja mutta sitten on niitä tapauksia joissa vanha rakennus on sisältä lähinnä maalattu, ja ulkoa vaan...vanha. Keskustassa kävellessä ei koskaan pysty arvaamaan mitä kunkin oven takaa löytyy. Välillä meen anopin mukana hoitamaan jotain asioita, ja huomaan että odotushuone on selkeesti entinen ruokasali ja toimistot on makuuhuoneita. Useissa paikoissa on sisäpuutarha! Siis tällanen talon keskelle jätetty ulkotila, jossa on yleensä edes jotain kasveja. Mulla eioo mitään vanhoja rakennuksia tai sisäpuutarhoja vastaan, päinvastoin, oon niitten säilyttämisen puolella, mutta kyllä se nyt vaan tuntuu joskus kummalliselta mennä johonki hammaslääkärin vastaanotolle taloon, jossa on ollu sama lattia viimeset 300 vuotta!

Ihmiset. Nillä on oikeesti kiire johonkin! Ei niinku tässä meijän kulmilla, jossa kaikki laahustaa tervehtien naapureita iloisesti, lähinnä etsien minne istua rupattelemaan hetkeksi..

Varageneraattorit. Niitä löytyy jopa pienimmistäkin putiikeista. Sähkökatkosta ei edes huomais, jollei generaattorit pitäis niin kovaa meteliä jalkakäytävillä.. Catamarcassa ei toimi mikään, jos ei oo sähköjä.

Mutta maassa maan tavalla, ja työskentelenhän mäki entisessä makuunhuoneessa, joka on nykyään kampaamo/vaatekauppa/olohuone..Talo ei sentään oo ees sataa vuotta vanha :D Ja ihan varmuuden vuoksi korostan, että kaikesta huolimatta täällä Catamarcassa on ihan mukava(n rauhallista) elää :)

Kello 14:00 palasimme bussille ja kun viimeinenkin Maija Myöhäinen oli bongattu jostain kadun varresta, perseitä puuduttava paluumatka alkoi. Henkilökohtaisesti olisin jättäny myöhästyjät sinne. Ei voi olla niin vaikeeta noudattaa aikataulua.
Kello 23:00 Villa Maria, Parador 9, viimeinen ja ainoa pysähdys. Olin jo kerinny toivoa ettei pysähdyttäis edes siellä ni päästäs nopeemmin kotiin, mutta olihan se hyvä vähän venytellä. Kello 06:30 oltiin jo Catamarcassa <3 Tavarat sisälle, suihkuun ja hinnottelemaan. Normirutiini.

Viime viikonloppuna oltiin taas 15-vuotis synttäreillä! Tälläkertaa maaseudulla, joten jäätiin yöksi. Tai, no.. täällähän nää juhlat alkaa aina siinä 22-23 aikoihin ja päättyy kuudelta aamulla.

Ruokaa, juomaa, kakkua, tanssia ja lisää ruokaa ja juomaa, kuten täällä on tapana. Aamulla käytiin vielä joella vilvottelemassa varpaita ennen kotiinpaluuta.

 

Tänään illalla karnevaaleihin!